Korjataan kansantalous kuntoon

17.3.2017

Sähkömaailman Vieraskynästä 3/2017. Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio.

Suomen rakennetun omaisuuden tilaa on jälleen puntaroitu yli 160 asiantuntijan voimin. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle luovutetun kuudennen ROTI-raportin viesti on selvä:

Kansallisvarallisuutemme kunnossapitoa ja korjauksia on laiminlyöty jo pitkään, mikä on kasvattanut rakennusten, liikenneverkoston ja yhdyskuntateknisten järjestelmien korjausvelan osin kestämättömän suureksi.

Helena SoimakallioSuomessa rakennuskannan korjausvelan määräksi on arvioitu 30 - 50 miljardia euroa, liikenneväyläverkon viisi miljardia euroa ja yhdyskuntateknisten järjestelmien liki miljardi euroa. Lisäksi rakennettuun ympäristöön kasautuu kasvavassa määrin muutosvelkaa eli investointitarpeita, joiden avulla rakenteet päivitetään nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.

Korjaus- ja muutosinvestointien määrä on nykyisellään valtaosin riittämätöntä, minkä seurauksena rakenteiden ja järjestelmien rapautuminen kiihtyy. Jotta kunnon heikkeneminen saataisiin edes pysäytettyä, tulisi korjauspanostukset tuplata. Modernisointi vaatisi vieläkin suurempia panostuksia.

Koska rahat eivät tulevaisuudessakaan riitä kaikkeen, on korjaaminen tehtävä viisaasti ja valikoiden. Tavoitelaadun määrittelyssä tulee ottaa huomioon teknisesti ja taloudellisesti järkevin taso sekä kohteen käyttötarpeet ja -tavat. Täsmätieto rakenteiden kunnosta on avainasemassa korjausten ajoittamisessa. Osaava kiinteistönhoito ja ennakoiva kunnossapito ovat parhaita keinoja, joilla voidaan tehokkaasti ehkäistä suurempien – ja siten kalliimpien vaurioiden syntymistä.

Toisaalta joudumme hyväksymään sen, että osa rakennetusta omaisuudesta muuttuu tulevaisuudessa arvottomaksi eikä korjaamiseen edes ole realistisia mahdollisuuksia. Vaikein tilanne on kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla, jotka menettävät asukkaitaan ja joissa ikääntyvän väestön osuus kasvaa. Näillä taantuvilla alueilla kiinteistöjen hinnat laskevat, minkä seurauksena korjauksiin ei ole halua tai niille saada rahoitusta.

Myös kaupungeissa teollisuuden rakennemuutokset, kaupan ja logistiikan kehitys sekä julkisten organisaatioiden uudelleenjärjestelyt jättävät suuria kiinteistömassoja ja maa-alueita vaille käyttöä. Yhä useammin näissä tilanteissa päädytäänkin purkamiseen.

Korjausvelan vaikutukset kansantalouteen ovat mittavia. VTT on arvioinut sen aiheuttavan vuosittain kahden prosentin menetykset bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Hoitamaton korjausvelka synnyttää näin jokaista kotitaloutta kohden 1 300 euroa ylimääräisiä kuluja vuodessa. Vastaavasti jokainen rakennettuun ympäristöön sijoitettu euro palautuu kansantalouteen vähintään kaksinkertaisena. ROTI-asiantuntijoiden tärkein terveinen onkin, että rakennetun ympäristön rohkea uudistaminen kohti kestävää tulevaisuutta tulee aloittaa viipymättä.