Lainsäädännöllä ilmastonmuutoksen kimppuun

31.8.2016

Sähkömaailman Vieraskynästä 8/2016. Ensto Oy:n Technology Development Engineer Maria Penttilä:

Sähkömaailma-lehden tammikuun numerossa vieraskynäilijä Tauno Heinola nosti tekstissään esiin lainsäädännön merkittävän roolin energiatehokkuuden lisäämisessä. Energiatehokkaammilla ratkaisuilla voidaan rajoittaa CO2-päästöjä ja siten rajoittaa kasvihuoneilmiön voimistumista.

Maria Penttilä

Rakennukset ovat yksi suurista kasvihuonekaasujen aiheuttajista, joten niiden energiatehokkuuden ohjaus lainsäädännöllä on nähty myös EU:ssa tärkeäksi. EU:n yhteisenä tavoitteena on uudisrakennusten energiatehokkuuden nostaminen lähes nollaenergiatasolle. Mitä tämä tarkoittaa, on jokaisen maan itsensä määriteltävissä. Heinolan toive energiatehokkuusmääräyksistä on rakennusten osalta toteutumassa, sillä Suomi on esittänyt ensimmäisen luonnoksensa lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuusasetuksista. Sähköalan kannalta asetusehdotuksen isoin muutos nykyiseen asetukseen verrattuna on sähkön energiakertoimen pienentäminen 1,2:een, kun se nykyisin on 1,7. Sähkön pienempi energiakerroin kuvaa sähkön tuotantorakenteen muuttumista yhä päästöttömämmäksi.

Sähkölämpöä saa tulevaisuudessakin pientaloihin

Sähkön energiakertoimen pieneneminen mahdollistaisi myös tulevaisuudessa uusien pientalojen rakentamisen sähkölämmitteisinä, jos rakennuksissa käytetään sähkön lisäksi myös muita lämmitysmuotoja (esim. takka tai ilmalämpöpumppu). Isojen kiinteistöjen tulee turvautua muihin lämmitysmenetelmiin sekä panostaa taloteknisiin ratkaisuihin. Erityisesti liikerakennusten ja toimistorakennusten tulee investoida energiatehokkaaseen valaistukseen, ilman vaihtoon ja muihin energiaa säästäviin talotekniikkaratkaisuihin. Eristyspaksuuden lisääminen rakennuksen lämpöhäviöiden pienentämiseksi on kannattavaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Nykyrakennusten talotekniset helpot ratkaisut ovat jo yleisesti käytössä, joten on järkevää miettiä, mistä muualta CO2-päästösäästöjä on mahdollista saavuttaa.

Kysyntäjousto ja sähköautoilu vähentämään päästöjä

Sähköalan toimijat lähettivät yhteislausunnon rakennusten energiatehokkuuden asetuksista. Lausunnossa nostettiin esiin kaksi tärkeää CO2-päästöjä vähentävää ratkaisua, joiden käyttöönottoa voitaisiin lainsäädännön keinoin edistää. Nämä ovat kysyntäjousto ja sähköautoilu.

Kysyntäjoustoa tarvitaan, jotta energian tuotanto ja kulutus saataisiin paremmin vastaamaan toisiaan. Huipputehot saatetaan joutua tuottamaan pääosin fossiilisilla polttoaineilla, joten kulutusta on järkevää siirtää ajanjaksolle, jolloin vähäpäästöisempiä energiamuotoja on tarjolla. Vaikka energiankulutus ei tällöin vähene, energiantuotannon CO2-päästöt pienenevät. Kysyntäjoustoon varautuminen on kustannustehokkainta rakentamisvaiheessa, joten rakennusten kysyntäjouston on hyvä olla mukana energiatehokkuusmääräyksissä.

Sähköauton aiheuttamat CO2-päästöt ovat noin kahdeksasosa vastaavan bensa-auton päästöistä. Liikenteen sähköistäminen onkin oiva keino hidastaa ilmastonmuutosta. Sähköautojen lisääntyminen tulee lisäämään latausasemien tarvetta, ja etenkin kotilatauksen sujuva käyttöönotto vaatii tuekseen uudisrakennusvaiheen toimenpiteitä. Sähköalan yhteislausunnossa ehdotettiin vahvempaa varautumista sähköauton latauspisteisiin.

Päästövähenemät saadaan alkuun ja käytäntöön varsin pienillä käytännön toimilla. Tärkeää on, että sähkön tuotanto muuttuu yhä päästöttömämmäksi, ja se tunnistetaan nyt myös viranomaisten toimesta.Sähkömaailma-lehden tammikuun numerossa vieraskynäilijä Tauno Heinola nosti tekstissään esiin lainsäädännön merkittävän roolin energiatehokkuuden lisäämisessä. Energiatehokkaammilla ratkaisuilla voidaan rajoittaa CO2-päästöjä ja siten rajoittaa kasvihuoneilmiön voimistumista.


Maria Penttilä

Ensto Oy:n Technology Development Engineer