Digihömppää ja ajanhukkaa vai laatua ja tehokkuutta

23.9.2016

Sähkömaailman Vieraskynästä 9/2016. Sähköinfo Oy:n tekninen johtaja Esa Tiainen ja kehittämispäällikkö Satu Valldén:

Kännykästä tai vastaavasta älyhärpäkkeestä on usein tullut käden jatke ja älylaite on käytössä koko ajan. Usein käyttö on vapaa-ajan käyttöä, mutta yhä useammin myös työt kulkevat mukana yhä pienemmissä laitteissa. Loman aikana ja reissun päällä harvoin enää tulee avattua läppäriä sähköpostin lukemiseen – se hoituu nopeammin ja helpommin kännykän ruudulta. Paitsi sähköpostit myös monet muut toimistoarkea helpottavat asiat siirtyvät mobiiliin.

Rakennukset ovat yksi suurista kasvihuonekaasujen aiheuttajista, joten niiden energiatehokkuuden ohjaus lainsäädännöllä on nähty myös EU:ssa tärkeäksi. EU:n yhteisenä tavoitteena on uudisrakennusten energiatehokkuuden nostaminen lähes nollaenergiatasolle. Mitä tämä tarkoittaa, on jokaisen maan itsensä määriteltävissä. Heinolan toive energiatehokkuusmääräyksistä on rakennusten osalta toteutumassa, sillä Suomi on esittänyt ensimmäisen luonnoksensa lähes nollaenergiarakennusten energiatehokkuusasetuksista. Sähköalan kannalta asetusehdotuksen isoin muutos nykyiseen asetukseen verrattuna on sähkön energiakertoimen pienentäminen 1,2:een, kun se nykyisin on 1,7. Sähkön pienempi energiakerroin kuvaa sähkön tuotantorakenteen muuttumista yhä päästöttömämmäksi.

Esa Tiainen ja Satu Valldén

Asiakastyytyväisyyskyselyssämme kysyimme, suosivatko asiakkaat mieluummin fyysisen maailman tuotteita vai sähköisiä. Lomakkeita käyttävistä vastaajista 76 % ja ST-kortistoa käyttävistä vastaajista 68 % oli sähköisten palveluiden kannalla.

Helmikuussa julkaisimme ensimmäiset verkkokurssit, niihin oli mieltynyt 34 % vastaajista. Sähköinen maailma tulee voimakkaasti mukaan myös tiedonhallinnassa, -hankinnassa ja osaamisen ylläpidossa.

Osaaminen pirstaloituu, ylläpitovaatimukset kasvavat

Sähköistysala kehittyy nopeasti ja kehityksen myötä sähköturvallisuuden varmistamiseksi tulee myös paljon muutoksia. Uudet tekniikat vaativat uutta osaamista ja tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia.

Sen osaamisen hankkimiseen ja ylläpitämiseen tuotamme julkaisuja ja koulutuksia ja nyt myös verkkokursseja. Verkkokurssien etu luokkahuonekoulutukseen verrattuna on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Verkkokurssilla myös oppiminen on erilaista, kun omaa oppimista voi testata erilaisin harjoituksin. Oppimisesta on myös tehty mielekkäämpää havainnollisen esitystavan avulla.

Verkkokoulutus ei poista sosiaalisen kanssakäymisen tarvetta, ja on väistämättä niin, että jotkut asiat on parempi opetella lähiopetuksessa. Verkkokoulutus tarjoaa kuitenkin täydentävän vaihtoehdon jokaiselle valita parhaiten sopivan tavan ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Hyvä esimerkki taitoja ylläpitävästä verkkokoulutuksesta on SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus. Julkaisimme helmikuussa verkkokurssin, jolta saa samat valmiudet kuin lähikoulutuksesta ja Setin myöntämän sähköturvallisuuskortin. Kurssi on tähän asti julkaisemistamme suosituin ja jo yli 100 henkilöä on valinnut sen osaamisen ylläpitämisen vaihtoehdoksi.

Laatu- ja tehokkuusvaatimukset kasvavat

Yksi digitaalisuuden hyöty on siinä, että samaa tietoa voidaan hyödyntää monessa eri paikassa. Ajatellaan esimerkkinä vaikka työmaalta toimistolle ja päinvastoin kulkevaa tietoa. Fyysisessä maailmassa on ollut tarve tulostella suurkuvina pohjakarttoja, tehdä niihin merkintöjä työmaalla, tuoda takaisin toimistolle, ja siirtää jollakin keinolla merkinnät johonkin toiseen dokumentaatioon. Tähän tiedon liikuttamiseen fyysisesti kuluu paljon aikaa, ja kun sitä kirjoitetaan kahteen kertaan, tuhlataan myös työaikaa, mikä voisi olla käytettävissä johonkin tuottavampaankin.

Haastattelimme kesäkuussa joukkoa urakoitsijoita ja he kertoivat, että taulutietokoneet ja kännykkäkamerat ovat kovassa käytössä työmailla. Kuvat ovat hyvä väline dokumentaatioon ja kiistattomia todisteita työmaan tilasta.

Työmaanaikaiseen laadun parantamiseen ja tehokkuuden lisäämiseen kehitämme Tarketti-sovelluksen. Tarkettiin voi ladata työmaan kuvat, niitä voi tarkastella zoomattuna ja niihin voi tehdä havaintomerkintöjä tekstinä tai kuvina. Merkinnät ovat heti käytettävissä toimistolla ja siirrettävissä raportteina esim. työmaakokousten aineistoon. Havaintohistoria lisää läpinäkyvyyttä työn vastaanottajalle, kun voidaan havainnollistaa, että puutteita on myös korjattu ennen luovutustarkastusta.

Älyvälineet ovat kuitenkin kaikilla taskussa, löydetään siis niille jotain järkevää käyttöä.

Esa Tiainen
Sähköinfo Oy:n tekninen johtaja

Satu Valldén
Sähköinfo Oy:n kehittämispäällikkö